Harmillisesti on jäänyt bolgi nukkumaan. (blogi päivittämättä, sanoisi joku) Kuten sanottua, on maalaiselämä ollut joltisen kiireistä. Mutta ah! niin antoisaa! Juttu etenee joka harjoituksella ja ryhmä nauttii työstään. vaikea kirjoittaa syväluotaavia näkemyksiä työn vaiheista tai eritellä syntyneitä oivalluksia ja ideoita. Omalta kohdalta voin todeta on meillä hyvä ohjaaja. ;) Joskus aina huomaa, ettei ihan tajua tai "osta" sen ideoita tai roikkuu omissaan niin kiinni, ettei kuule uusia ideoita joita sieltä tulee, mutta kun tekee vaan, niin homma toimii!
Siinä on jotain oleellista näyttelijän hommasta, mielestäni, täytyy uskaltaa luottaa ohjaajaan. Uskaltaa ja voida luottaa.
Jalis-kenttää on nyt pidennetty n. kolmella metrillä ja ottelut on olleet tiukkoja edelleen.
Laulukoneen kanssa on ollut joutsassa tosiaan jo kaksi keikkaa. joutsan kesän avauksesta jäi ainakin kaksi biisiä jotka saatavat nousta eloon muodossa tai toisessa myöhmminkin, siihen malliin ne jäivät mieleen jurnuttamaan. yleensähän laulukoneen laulut ovat kertakäyttölauluja tässä kertakäyttöajassa. "Ei oo mittään huolta mistään -mul on loma" ja "Junaradan terva tarttuu jalkapohjiin, äiti on työtön ja isä vankilassa" oli molemmat tarttuvia ralleja. joku hyvä rokkikin tuli vedettyä mutta siitä ei ole jäänyt sanoja mieleen. Jossainhan ne on paperilla kyllä nekin.
Tänään perjantaina vedetään eka julkinen töräys kahdesta kuorobiisistä paikallisessa Splash!-tapahtumassa. Se on ollut tosi hieno fiilis kun on saanut kuoron laulamaan ja soimaan. porukka veivaa biisiä, tekee sen, jos ei nyt lihaksi niin ainakin eläväksi. näin kuoronjohtajan ominaisuudessa voin sanoa, että olen ylpeä laululaumastani ja onnellinen tästä tunteesta.
pitääpä yrittää kirjata tuntoja ylös tuoreemalti, niin tulee elävämpää mielenliikettä tulevaisuudessa...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti