17.12.10

Lukutreenit

Kesän lopulla tuntui vuotta olevan vielä niiiiin paljon jäljellä, että oli helppo sopia lukutreenit pumpista tämän vuoden puolelle. Työryhmäkin on pieni, joten päällekkäisiä menoja ei voi olla aina. Ajattelin.

Ajoissa paikalle, että ehtii rauhassa olla ja mietiskellä hetken ennenkuin muut rymähtävät sisään. Ja että ehtii laittaa auton hyvään parkkiin ja ottaa vaikka kupin kahvia. Ajattelin.

Kun teksti on luettu yhdessä on hyvä kun pääsee avaamaan sitä muiden kanssa. Minkälaisia visioita on herännyt, miltä on teksti maistunut. Saa pyöritellä tähtäintä aiheen ja teemojen ympärillä. Ajattelin.

Vaan kuinkas sitten kävikään...

Joulukuu alkoi, tekstikäännös oli valmiina mutta kalenteri kertoi omaa karua tietoaan päivien rajallisuudesta. Joululomakin vie aikaa tästä kuusta. Mistä olen kyllä kiitollinen ja haluan pitää kiinni. Lomailu ja vapaat päivät ja joutenolo on tärkeää ja nyt kun on itsensä työllistäjä niin täytyy muistaa olla hellä alaiselleen eli itselleen. On annettava tilaa itselle.

(onkohan sitä enemmän itsensä pomo vai alainen?)

Noh, lopulta sain aikaan löytää päivän, jolloin minä ja kolme näyttelijää pääsee paikalle ja se sopi myös kääntäjälle ja pääsimme kokoontumaan kirjailijatalolla. Kotoa lähtiessä, siinä vaiheessa kun olisimme vielä hyvin ehtineet paikalle ajoissa, tuli mieleen ryhtyä paketoimaan vielä yhtä joululahjaa. Laatikon pohjaa, vanhaa sanomalehteä ja joulupaperia hirveässä kiireessä toimistoteipillä joka jatkuvasti tarttui itseensä ja lopulta ilmastointiteipin tyyppistä kangasteippiä sinne sun tänne paketin kylkiin ja saatesanoina vielä "Tää on ehkä huonoin paketointi ikinä, mutta kyllä se lahjan peittää" -ja sitten autoon ja vauhdilla sakkopaikalle, josta vielä autoa siirtämään ennen aloitusta, johon kukaan ei ihan ehtinyt ajoissa.
Siinä sitten lukemaan ilman kahvia kun maha sanoi niin. Ja niin se vaan tikutti kello menojaan siihen malliin, että kun teksti oli luettu piti kahden kolmasosan näyttelijöistä jo jatkaa reippaasti matkaansa seuraaviin tapaamisiin. Siellä ne kytevät nyt, ajatukset.

Että tehokkaasti lähti meikäläisen ohjaajanhommat käyntiin. Toisin kuin auto, joka ei nykyisellään enää käyntiin lähde.

Auto on huollossa ja kohta on kuskikin. Tällä en tahdo mainostaa mitään huoltoasemaketjua. Meillä ei ole sponsorisopimusta minkään Esson kanssa. Auto on Nissan, mutta kuulemma Forditkin käy huollossa toisinaan, että ei nyt automerkkejä mustamaalata. Tarkoitin siis, että loma huoltaa kuskia,
joululoma.

3 kommenttia:

Koistinen kirjoitti...

Toivottavasti olet enemmän pomo. Silloin jos olet enemmän alainen, niin sitten siulla ei ole pomoa, joka käskisi lomalle. Eli pidä vaan kiinni johtoportaan hommista!
Tuo Pumpgirl vaikuttaa mainiolta tekstiltä, pitää yrittää keväällä raivata aikaa, jotta sen pääsisi näkemään.

Aaro kirjoitti...

Hyvä pointti! Pomothan ne kai omia liksojaankin nostavat, eli parempi olla itsensä pomo.

Koistinen kirjoitti...

Ja hei, huomasitko eilisen uutisen, että pomot ja yrittäjät käyttävät enemmän aikaa töissä muuhun kuin työntekoon. Nettiselailuun ja sellaiseen. Ja etkös sinä ole vähän niin kuin molempia?