Kuva: Jani SalonenKeskiviikkona käydään taas runojen kautta tunteisiin kiinni, kun pääsemme pitkästä aikaa Runollistaa esittämään. Vähän on päässyt oma lista unohtumaan, joten ankaraa harjoittelua on luvassa muutamana päivänä. Olen hommaa jo vähän aloittanut ja ihana huomata miten tutuista runoista löytää taas uusia ajatuksia. Runous on mahtava laji! Ja niin ovat mahtavia Janin ottamat kuvatkin!
Pakko omalta listalta laittaa tähän Edit Södergranin Elämä.
Minä, oma vankini sanon näin:
Elämä ei ole kevät, vaaleanvihreään samettiin puettu,
eikä hyväily jonka saamme harvoin,
elämä ei ole päätös lähteä eikä kaksi valkoista kättä jotka pidättävät.
Elämä on ahdas kehä, jonka vankeja olemme
näkymätön piiri, jonka ylitse emme koskaan astu.
Elämä on läheinen onni, joka kulkee ohitsemme
tyhannet askeleet joita emme kykene astumaan.
Elämä on halveksua itseään ja maata kaivon pohjalla hievahtamatta ja tietää
että ylhäällä paistaa aurinko ja ilmassa lentävät kultaiset linnut
ja nuolennopeat päivät kiitävät ohi.
Elämä on viitata lyhyet hyvästit
ja mennä kotiin ja nukkua...
Elämä on olla muukalainen itselleen
ja uusi maa jokaiselle muulle joka tulee.
Elämä on laiminlyödä oma onnensa
ja työntää luotansa ainoa hetki.
Elämä on uskoa olevansa heikko eikä tohtia.
2 kommenttia:
WoHOU mikä kuva!!!!
T. salasanansa unohtanut Minna
Suosittelen Runolistaa kaikille, jotkaei oel sitäkokeneet ja uudestaan kokeneillekin. Oli se vaan niin koskettava juttu silloin pimeänä iltana .
Lähetä kommentti