Toivakan koulun juhla/liikuntasalin seinällä on puolapuiden lisäksi kiipeilyalue! Näkyy kuvassa oikealla. Käytiin Juuson salarakkaan ja sinfoniaorkesterin kanssa heittämäsä ensiesitys siellä niin pakko oli testata seinää kun sattumoisin ehdin kuulla tuntiaan pitävältä liikunnanopettajalta hyviä vinkkejä seinällä pysymiseen.
Eka esitys oli ala-asteelaisille, joita ei ollut ihan täyttä salia. Itsellä meni aikalailla haipilla koko veto. Olin onneksi osannut varautua energiseen menooni, itseni tuntien, joten pohja-ajatuksena ollut "otetaan rauhallisesti" oli ihan kohdallaan. Kahvitauon jälkeen salin valtasivat ylä-asteelaiset. Tekeminen oli jo vähän erilaista. Niin oli toki yleisökin. Hyvin ne tuntui menneen, eka keikka. vielä on jokunen jäljellä. hyvä niin.
Mr.Pöllänen/Innilä and Mr. Isomöttönen at the Toivakka school before the first gig.
Niin on nyt käynt sitte, et kaparetti on hiljalleen haihtumas usvaseks muistoks.
"Cabarét haihtuu" viimone esitys oli ja mäni. kylhä siel jotkuu vähä viimesen esityksen hupejakii tekivät. mm. yksi ylimääräinen transvestiitti seikkaili lavalle pieksämään arvon kirjailijaa näytöksen loppupuolella. Onnistuinpa muuten minäkin kerrankin luomaan lavalla illuusion. Jotkuthan sanoo, että sitähän näyttelijät tekee. Kuulin katsomosta lauseen "Nyt sitä tais kyllä sattua päähän" tehtyäni impulsiivisen liikkeen päälläni kohti rautaputkea. Se oli aito illuusio joka toimi. sitähän näyttelijät tekee.
nyt on myöhä. väsyttää. ei osaa kirjuittaa enää. kiitos. hyvää yötä.
7 kommenttia:
Harmi, että Cabaret poistui ohjelmistosta jo nyt.
Se soiva kravatti ja Lintukosken mekko oli kivat lisät. Ja pään kolautuksesi kyllä näytti aidolta.
Noita vanhempia merkintöjä lueskelin, Kari Hevossaari on siis lähdössä teatterilta pois? Harmi.
Saapahan nähdä mikä oli kapareen täyttöprosentti, ei luultavasti järin kummoinen. viimesisissä esityksissä oli kivasti porukkaa, mutta kyllä siellä välillä oli melkosesti tilaa...niin, niinhän se lähtee, hevossaari. Se oli täällä vuoden sopimuksella. Ehditkö katsastaa lauluiltansa?
Hevossaaresta tykkäsin miekin. Noh, toivotaan, että saatte isolle talolle hyviä tekijöitä tilalle. Vai Tiusastako se paikkasikin?
Juu, kävin Karia kahdesti katsomassa. Ja Cabareenkin monesti. Teatteriholistikaveri addiktoi mutkin, hehe.
Heih!
Löysinpä itseni minäkin tänne Teatterikoneen blogille. :)
Kävin Cabareen katsomassa ennakossa syyskuulla ja nyt tämän ihan viimosen esityksen. Hassua. Ja mielenkiintoista kyllä nähdä nuo ääripääesitykset. :)Cabareekin on sellanen et se piti nähdä ainakin kahteen kertaan, oli se semmoinen visuaalinenkin tykitys kuitenkin. Niinku musikaalit tuppaavat olemaan. Minkäs teen kun olen friikki. :)
Hevossaaren lauluesityksenkin kävin katsomassa. hmm, oliko se nimenomaan siitäkin esityksestä viimeinen, vappuaaton aa
ttona, kyllä. Pidin kovasti siitäkin. :)
Minäkin huomasin Cabareessa Lintukosken puvun ja Sankilammen soivan kravatin ,mutmut damn tuo kolautus jäi huomaamatta... :S
Hevossaari paikkasi Saloa. Mie olen Tiusasen paikkaajana teatterilla. on ollut tulevan johtajan kanssa puhetta että paikkaan Tiusasta myös seuraavan vuoden.
Se noissa esityksissä harmittaa (joissa on itse mukana) ettei ikinä saa niihin katsojan kokemusta. Olis hienoa jos olis voinu nähdä cabareen, kun kerran Janikin sano, että se oli "visuaalinenkin tykitys".
Se on aina suuri ilo kun näkee teatteria josta tykkää, joka jollain tavala koskettaa.
Kyllä Cabaret visuaalisen tykityksenkin lisäksi myös kosketti. Ja tietty enemmän toisella katselukerralla kun on saanu asioita pureskeltua, ja kaikki ei tule uutena.
Musikaalit on aina vaikuttanu muhun vahvasti.
Tuo on kyllä totta, itsekin teatterintekijänä olen miettiny, että kun ei sitä pääse katsomaan omaa tuotosta kuin ehkä jos nyt joku sen sattuu taltioimaan. mutta eihän se ole sama asia tietenkään, ja noh, toisaalta sitä on niiin itsekriittinenkin tuollaisissa. :)
Pitää minunkin vielä tässä kuussa yrittää tulla, Aaro, katsomaan Arvoituksellisia muunnelmia, jos vain vielä lippuja ehtii saamaan. :)
Lähetä kommentti