20.10.08

Runollistaa tiedossa!

Kuva: Jani Salonen


Keskiviikkona käydään taas runojen kautta tunteisiin kiinni, kun pääsemme pitkästä aikaa Runollistaa esittämään. Vähän on päässyt oma lista unohtumaan, joten ankaraa harjoittelua on luvassa muutamana päivänä. Olen hommaa jo vähän aloittanut ja ihana huomata miten tutuista runoista löytää taas uusia ajatuksia. Runous on mahtava laji! Ja niin ovat mahtavia Janin ottamat kuvatkin!

Pakko omalta listalta laittaa tähän Edit Södergranin Elämä.

Minä, oma vankini sanon näin:

Elämä ei ole kevät, vaaleanvihreään samettiin puettu,
eikä hyväily jonka saamme harvoin,
elämä ei ole päätös lähteä eikä kaksi valkoista kättä jotka pidättävät.

Elämä on ahdas kehä, jonka vankeja olemme
näkymätön piiri, jonka ylitse emme koskaan astu.
Elämä on läheinen onni, joka kulkee ohitsemme
tyhannet askeleet joita emme kykene astumaan.

Elämä on halveksua itseään ja maata kaivon pohjalla hievahtamatta ja tietää
että ylhäällä paistaa aurinko ja ilmassa lentävät kultaiset linnut
ja nuolennopeat päivät kiitävät ohi.

Elämä on viitata lyhyet hyvästit
ja mennä kotiin ja nukkua...

Elämä on olla muukalainen itselleen
ja uusi maa jokaiselle muulle joka tulee.
Elämä on laiminlyödä oma onnensa
ja työntää luotansa ainoa hetki.
Elämä on uskoa olevansa heikko eikä tohtia.

7.10.08

Ronjan maisemiin tutustumassa

Kuva: Jani Salonen


Olimme sunnuntaina Kanavuoressa kävelemässä ohjaajan, tuottajan, puvustajan ja meidän varmasti mukana olevien (kuvassakin näkyvien) näyttelijöiden seurueella. Paikka vaikutti kaikkien mielestä hienolta ja ideoita alkoi esityksen suhteen tulla. Kyllä luonto on inspiroivaa!

Nyt vain odotellaan apurahapäätöksiä ja toivotaan parasta!

1.10.08

Pöntöt liikkeellä

Meillä oli tällä viikolla 5 Pönttöjutun esitystä Lasten Loiskiksessa. Ensimmäinen oli Muuramesalissa maanantaina ja se oli virallinen Pasin ensi-ilta. Toiset 2 oli eilen Puuppolan ja Tikkakosken kouluissa. Ja tänään kiivettiin Gygnauksen koulun saliin ja vedettiin siellä vielä kaksi esitystä. Nopea yhteenveto on: HAUSKAA!

Lapset tuntuivat tykkäävän esityksestä ja aikuisetkin kävivät kehumassa. Paras hetki oli ehkä eilen, kun esityksen jälkeen pienet eturivin oppilaat huusivat kuorossa: "Lisää, uudestaan!" Saimme muuallakin kyllä faneja, mikä tietysti lämmittää näyttelijän (heikkoa itsetuntoa ja) mieltä.

Seuraavia keikkoja ei ole tarkkaan sovittu, mutta Joutsaan ehkä olemme menossa ja Näkövammaisten koululle. Mukavaa, jos saadaan vielä tätä esittää!

Pönttöilemisiin!