27.1.09

Ryöväreiden metsästystä

Meillä oli sunnuntaina Ronjan tiimoilta näyttelijävalintatilaisuus. Paikalla oli 9 reipasta kokelasta ja meitä jo valikoitunutta työryhmää 6. Teimme muutamia harjoituksia, joissa kokelimme miten männiäiset, ajattarat, kakkiaiset ja ryövärit voisivat liikkua ja äännellä. Hienoja juttuja löytyi! Aaro veti myös musiikki-improja joissa tuotimme ääntä ja tehtiin erilaisia biisejä ja äänimaisemia. Hyvältä kuullosti.

Vielä jäi rosvojokkoa uupumaan ja miehiä tarvitaan lisää. Mistä niitä partaisia, likaisia ja riitaisia miehiä löytyy, jotka tykkäävät oluesta ja sen jälkeen ryövärilauluista ja tansseista? Ja ovat lojaaleita toisilleen. Voisiko joku antaa vinkin?

20.1.09

Nöyrät kiitokset

Tänään tuli kotio asti tieto, joka oli päivätty päätetyksi jo hyvinkin joulukuun puolella. Taiteen keskustoimikunta myönsi apurahan kiertävän lastenteatteriesityksen tekemiseen!!!! Näin ollen syksyn aloitus on ainakin turvattu. Jään nimittäin virkavapaalle kaupunginteatterilta syksystä alkaen. Aikahan on mitä mainioin, rahaa virtaa ja tekevälle töitä löytyy.. Totta puhuen sydäntä kylmää kun koko ajan tulee lisää työttömiä vähän joka paikasta. Tämä lämmittää, vaikkei kylmyyttä poistakaan.
kiitos

9.1.09

Koneen koukkuja

Työt alkoivat tänä vuonna varsinaisesti nyt keskiviikkona. Tuntuu, että siitä on jo ikuisuus, vaikka todellisuudessa kaksi päivää. Pää on niin täyttä kaikkea mitä on edessä, että ajankulukin menee sekaisin. Tein ensimmäistä kertaa elämässäni sellaisen ajatuskartan hoidettavista työasioista. Se tuntui aika hyvältä. Näkee siinä konkreettisesti mitä eri projekteja on työnalla ja mitä kaikkea niiden eteen pitää tehdä. Isoin palikka on tällä hetkellä Ronja. Minun näkökulmasta sen seuraava vaihe on näyttelijöiden valinta 25.1. Hui. Toivottavasti saadaan mukaan kivoja ihmisiä, jotka haluavat remuta kesän metsässä!

Kävimme katsomassa tänään sellaista kellaria keskustassa teatteritila ajatuksella. Se herätti minussa heti suuren halun pystyttää Teatterikoneen näyttämö sinne, mutta muut katsastajat olivat onneksi järkevämpiä. Neliöitä oli yhteensä 200, kaikenlaisia ihania sokkeloita ja pylväitä. Siellä oli kyllä vessa ja keittiö, mutta hanat oli poistettu. Lisäksi tila oli matala, niin pölyinen että henkeä ahdisti, kallis kuntoon nähden ja se olisi vaatinut älyttömästi hommia käyttökuntoon saattamiseksi. Mutta silti sydän sykähti ajatuksesta... Tämä tila herätti ajatuksen, että keskustassa on varmasti vaikka kuinka paljon erilaisia tiloja, jotka voisivat olla lähes täydellisiä teatterikäyttöön. Oih! Ehkä vielä joskus.

6.1.09

Kaikki on uutta

Mitäköhän mahdoin ajatella silloin viime vuonna? Mitään ei muistu mieleen. Mieli on niin täynnä uusia ajatuksia. Tämänvuotisia ajatuksia.
Arki on taas alkamaisillaan. Työt ja koulut ja päiväkodit sun muut. Ei niistä täysin eroon päässyt loman aikanakaan, mutta kiitettävän lähelle unohtamista vajottiin ajoittain. Loppiaiseen loppuu keskitalven pimeyden torjunta jatkuvin juhlamenoin. Tästä eteenpäin ei suinkaan eletä tätä hetkeä vaan odotetaan kieli pitkällä kevättä ja sitä seuraavaa kesää.
Nyt on ryhdyttävä sian heittoon. Lapsen kanssa, se on peli, se sika, se lapsi on epeli.