Toipumista edellisestä, uusia tuulia ja menneen juhlintaa

Viikonloppu Huoneteatterilla oli ja meni. Ihana oli pitkästä aikaa näytellä ja hyvässä seurassa. Runollistan bändiversio oli hieno kokemus itsellekin, palautteen perusteella myös yleisölle :) Vammoittakaan ei säästytty, kaula katkesi. Tosin se oli Pasin kitara, jolle näin huonosti kävi, mutta pääsipä mies uuden kitaran ostoon Koneen piikkiin. Yhteenvetona toteaisin, että henkinen saldo keikauksesta oli hyvä, mutta taloudellinen puoli jäi hieman tavoitteestaan...

No, tulevana viikonloppuna juhlimme mennyttä ja suuntaamme katseemme tulevaisuuteen, joka näyttää valoisalta! Runollistalle on tulossa hienoja aikoja, uusi lastennäytelmä on työn alla ja vanhoja työn alla olevien juttujen työstämistä jatketaan.

Luin kasan tekstejä ja yritin löytää kiinnostavaa lastennäytelmää. En kuitenkaan löytänyt yhtään tekstiä, joka olisi täyttänyt kaikki tiukat vaatimukset ja ehdotin Aarolle, jos kirjoittaisimme jutun itse. Vaatimuksia oli, että se on suunnattu alakouluikäisille, sen täytyy kiinnostaa myös poikia ja lavalla on vain kaksi näyttelijää. Lähdimme suunnittelemaan näytelmää vanhempien kykenemättämyydestä vanhemmuuteen -teeman ympärille. Tässä siitä pieni mainospala:

Teatterikoneen TOIVO ELVIS TÄHTI on kahden näyttelijän riemukas näytelmä 5-luokkalaisen Toivon elämästä.

Lapsitähtikilpailuun vastoin tahtoaan ilmoitettu Toivo toivoisi olevansa jossain muualla. Nykyään hänellä on aika usein sellainen olo. Varsinkin kotona: "Isän ja äidin häävideolla pappi kysyy niiltä, että haluatko rakastaa ja kunnioittaa puolisoasi ja ne sanoo, että joo ja sitten ne pussaa. Ja sitten isä soittaa sahtiaitassa kitaraa kravatti otsalla ja äiti tanssii paljain jaloin. Mua ei ollu sillon vielä olemassa. Mulla piti olla veli tai sisko, mutta se oli jääny kesken. Isältä jää aika moni juttu kesken ja äiti aina häpee sitä. Sillon ne halus vielä rakastaa ja kunnioittaa, mutta nyt kun ne on vanhempia ja viisaampia niin ne lähinnä vaan häpeää toisiaan."

Toivoa esittää Aaro Vuotila ja äitiä, isää, ystäviä ja kaikkia muita rooleja Annu Sankilampi. Ohjaus Aila Lavaste.

Miltä kuulostaa? Näytelmän kirjoitusprosessia voi seurata Aaron omasta blogista Näyttelijä vapaalla. Sovimme, että hän hoitaa varsinaisen kirjoittamisen ja minä kommentoin nyt kun pohjat on suunniteltu ja homma saatettu käyntiin.

Aaronmeidenin keikalta 14.3.

Jaahas, joku oli sitten antanut meidän kameran Mr. Moderatolle...
Herra Moderato vaikuttaa melkoiselta linssiluteelta. Onneksi kuviin tallentui muitakin kävijöitä.

Olipahan tohinaa

Melkoinen viikonloppu.
Kyllähän sitä väkeä meillekin riitti, vaikka enemmänkin olisi mahtunut ja mieluusti otettu :) Hyviä hetkiäkin riitti ja toivottavsti mieleenpainuvia kokemuksia.
Runollista bändin kanssa oli yleisesti sellainen tunnelma, että tätä pitää tehdä lisää! Asia hakee väyläänsä, tilaansa, suuntaansa. Ehdotuksiakin otetaan vastaan :)
Kiitos kaikille tekijöille, auttajille, katsojille, pidetään tohinaa yllä!

Superviikonloppu on alkanut!

Huoneteatteri on vallattu! Pöntöt ovat jo aloittaneet pönttöilynsä ja illalla ´Ritu´ ja ´mona´ tuovat lavalle Hiekkalaatikkoperheen.
Melkoinen ruuhkakeskittymä on tämä viikonloppu. Toivottavasti siitä jää hyvä mieli ja muutakin kuin velkaa. :) Jyväskylässä tuntuu tapahtuvan kaikenlaista kulttuurin saralla, aktiivinen kylä tämä Jyväs. Vakiopaineella tapahtuu, sielläkin tosin vähemmän kuin olivat suunnitelleet, mutta kuitenkin oletettavasti sinne joku esityksistä on tullut perille ja esitettäväksi asti. Teatterikoneen sunnuntaisen Runollistan lisäksi uutta musiikkia tarjoillaan muuallakin periferiassa tai jossain.
Eipä voi väittää, ettei täällä ohjelmaa riittäisi!
Toivottavasti tässä ohjelman suuressa tarjonnan määrässä riittä yleisöä myös meidän esityksillemme, seurataan asiaa.

Saanko esitellä:

TEATTERIKONEEN BÄNDI JA RUNOLLISTAN SOLISTIT!

Etualalla vasemmalta perkussionisti Ville, pianisti Eveliina, basisti Ari ja kitaristi Pekka. Sohvalla Solistit Aaro ja Emmi. Kuvaajana yksi solisteista Annu.

Kuva on meidän ensimmäisistä yhteisistä treeneistä ja kuvaa hyvin sitä rentoa meininkiä, joka koneessa vallitsee. Olohuoneemme oli jälleen valjastettu harjoituskäyttöön. Alkujännityksestä päästyä alkoi homma toimia, vaikka casio lopetti yhtäkkiä toimintansa ja Even piti hakea oma kosketinsoitin kotoa treenien välissä. Villen rumpusettikään ei ihan vastaa lopullista ja Arin basso vaihtuu kontraan esitykseen mennessä. Mutta kyllä täytyy sanoa, että tästä tulee mahtava juttu. Biiseihin saa aivan uuden tason, kun soittimia on enemmän. Ensi sunnuntaina harjoitellaan lisää, kivaa!

Ja laulaminen on kyllä voimaannuttavaa, suosittelen jokaiselle!

Musaromppeet nurkissa

Tänään kajahti ensimmäistä kertaa ilmoille Teatterikone-bändin yhteiset sävelet. Kahlailtiin runollista -biisit läpi ja maisteltiin niiden tuomaa tunnelmaa. Seuraaviin treeneihin osaa sitten asennoitua uudella otteella kun on vähän jo päässä kaikumassa tätä saundimaailmaa. Inhimillistä toimintaahan tämä Teatterikoneen toiminta on, mutta erityisen lämmin hetki oli kun nämä meidän jaloissa pyörineet lapset saivat kuulla bändiversion kotiklassikko Lötkö lötköstä. Lauantaina tulee varmaan sekin vedettyä Maki-Matin perhepuiston kalevalanpäivän kesteissä. Aaronmeideniä. sekin pittää lämmittää ja liittää uudet biisit mukaan.

Runollistaa vahvistuksilla

Meillä on ensi kuussa tiedossa festivaalit, kun vuokrasimme Huoneteatterin koko viikonlopuksi Teatterikoneelle. Siellä on yhteensä 7 esitystä 3 päivän aikana. Yksi esitettävistä jutuista on Runollista.

Saamme Runollistan musiikkiosuuteen vahvistuksia koneen osista ja vähän ulkopuoleltakin. Perinteisen koskettimen lisäksi bändissä soi kitara, basso, perkussiot ja laulupuolella miesääni!
Olen tosi innoissani. Vaihdamme laulajien kesken vähän biisejä ja otamme listoille uusia runoja, jotta juttu päivittyy itsellekin. Olen löytänyt tosi hauskoja runoja ja kiva päästä niitä testaamaan. Tähän asti runoni ovat olleet aika synkkiä, mutta nyt puhaltaa uudet tuulet. Haluan toki jättää listalle muutaman koskettavammankin runon, koska mikäpä kyyneleitä voittaisi :)

Tervetuloa nautiskelemaan, kahvi ja kakku sisältyvät hintaan!


Kuva: Jani Salonen

Julisteita!

Olemme Aaron kanssa kunnostautuneet julisteiden laiton suhteen. Olemme järjestelmällisesti käyneet asuinalueita läpi. Tällä hetkellä alueet Halssila, Huhtasuo, Kortepohja ja Kypärämäki-Köhniö on saatu miinoitettua. Tähän astisista paikoista Kortepohjassa oli eniten ilmoitustauluja, joihin ulkona saa julisteita virallisesti kiinnittää. Pisteet siitä sinne!

Tämänpäiväinen retki kesti kolme ja puoli tuntia, kun olimme liikkeellä vaunujen ynnä koirien kanssa ja piti käydä välillä kylässäkin. Mukavaa! Ehdottomasti ekologisinta ja urheilullisinta olisi tehdä nämä reissut aina kävellen. Jos joku haluaa auttaa meitä ja samalla pyydystää raitista ilmaa, voimme tuoda julisteita jaettaviksi alueille, jossa emme ole vielä käyneet :)

Ronja tulee, mutta vuoden myöhemmin!

Lainaus tuottajaltamme:

"Tulevalle kesälle kaavaillun Ronja Ryövärintytär -tuotannon toteutus siirtyy vuodella eteenpäin. Päätöksen perusteena ovat näytelmän tuotannon taloudelliset syyt. Lopullinen päätös tuotannon siirtämisestä tehtiin tänään, kun ratkaiseva avustuspäätös saatiin kielteisenä.

Tuotannon siirtyminen vaikuttaa väistämättä jossain määrin teoksen toteuttavaan työryhmään. Toistaiseksi on selvää, että myös kesällä 2010 ohjaajana on Aila Lavaste, ja päärooleissa, Ronjana ja Birkinä nähdään Annu Sankilampi ja Aaro Vuotila."

Tämä voisi jossain tapauksissa masentaa, mutta nyt kun olen päättänyt muuttaa elämäni suuntaa, uskon että jotain muuta tulee tälle kesälle ja näin on Ronjan kannalta parempi. Tietysti jollain tavalla harmittaa, mutta se ei auta mitään. Teatteria ei ilman rahaa voi tehdä! Tai tätä produktiota ainakaan.

Olen siis päättänyt alkaa ajatella elämästä positiivisemmin ja uskoa hyvään. Katsotaan mihin sillä päästään :) Uskon, että pitkälle!

Ja hei, te miehet, jotka sieltä Punaniskasta rosvojoukkoihin löysin, otetaan vuoden päästä uudestaan!