Saanko esitellä:

TEATTERIKONEEN BÄNDI JA RUNOLLISTAN SOLISTIT!

Etualalla vasemmalta perkussionisti Ville, pianisti Eveliina, basisti Ari ja kitaristi Pekka. Sohvalla Solistit Aaro ja Emmi. Kuvaajana yksi solisteista Annu.

Kuva on meidän ensimmäisistä yhteisistä treeneistä ja kuvaa hyvin sitä rentoa meininkiä, joka koneessa vallitsee. Olohuoneemme oli jälleen valjastettu harjoituskäyttöön. Alkujännityksestä päästyä alkoi homma toimia, vaikka casio lopetti yhtäkkiä toimintansa ja Even piti hakea oma kosketinsoitin kotoa treenien välissä. Villen rumpusettikään ei ihan vastaa lopullista ja Arin basso vaihtuu kontraan esitykseen mennessä. Mutta kyllä täytyy sanoa, että tästä tulee mahtava juttu. Biiseihin saa aivan uuden tason, kun soittimia on enemmän. Ensi sunnuntaina harjoitellaan lisää, kivaa!

Ja laulaminen on kyllä voimaannuttavaa, suosittelen jokaiselle!

Musaromppeet nurkissa

Tänään kajahti ensimmäistä kertaa ilmoille Teatterikone-bändin yhteiset sävelet. Kahlailtiin runollista -biisit läpi ja maisteltiin niiden tuomaa tunnelmaa. Seuraaviin treeneihin osaa sitten asennoitua uudella otteella kun on vähän jo päässä kaikumassa tätä saundimaailmaa. Inhimillistä toimintaahan tämä Teatterikoneen toiminta on, mutta erityisen lämmin hetki oli kun nämä meidän jaloissa pyörineet lapset saivat kuulla bändiversion kotiklassikko Lötkö lötköstä. Lauantaina tulee varmaan sekin vedettyä Maki-Matin perhepuiston kalevalanpäivän kesteissä. Aaronmeideniä. sekin pittää lämmittää ja liittää uudet biisit mukaan.

Runollistaa vahvistuksilla

Meillä on ensi kuussa tiedossa festivaalit, kun vuokrasimme Huoneteatterin koko viikonlopuksi Teatterikoneelle. Siellä on yhteensä 7 esitystä 3 päivän aikana. Yksi esitettävistä jutuista on Runollista.

Saamme Runollistan musiikkiosuuteen vahvistuksia koneen osista ja vähän ulkopuoleltakin. Perinteisen koskettimen lisäksi bändissä soi kitara, basso, perkussiot ja laulupuolella miesääni!
Olen tosi innoissani. Vaihdamme laulajien kesken vähän biisejä ja otamme listoille uusia runoja, jotta juttu päivittyy itsellekin. Olen löytänyt tosi hauskoja runoja ja kiva päästä niitä testaamaan. Tähän asti runoni ovat olleet aika synkkiä, mutta nyt puhaltaa uudet tuulet. Haluan toki jättää listalle muutaman koskettavammankin runon, koska mikäpä kyyneleitä voittaisi :)

Tervetuloa nautiskelemaan, kahvi ja kakku sisältyvät hintaan!


Kuva: Jani Salonen

Julisteita!

Olemme Aaron kanssa kunnostautuneet julisteiden laiton suhteen. Olemme järjestelmällisesti käyneet asuinalueita läpi. Tällä hetkellä alueet Halssila, Huhtasuo, Kortepohja ja Kypärämäki-Köhniö on saatu miinoitettua. Tähän astisista paikoista Kortepohjassa oli eniten ilmoitustauluja, joihin ulkona saa julisteita virallisesti kiinnittää. Pisteet siitä sinne!

Tämänpäiväinen retki kesti kolme ja puoli tuntia, kun olimme liikkeellä vaunujen ynnä koirien kanssa ja piti käydä välillä kylässäkin. Mukavaa! Ehdottomasti ekologisinta ja urheilullisinta olisi tehdä nämä reissut aina kävellen. Jos joku haluaa auttaa meitä ja samalla pyydystää raitista ilmaa, voimme tuoda julisteita jaettaviksi alueille, jossa emme ole vielä käyneet :)

Ronja tulee, mutta vuoden myöhemmin!

Lainaus tuottajaltamme:

"Tulevalle kesälle kaavaillun Ronja Ryövärintytär -tuotannon toteutus siirtyy vuodella eteenpäin. Päätöksen perusteena ovat näytelmän tuotannon taloudelliset syyt. Lopullinen päätös tuotannon siirtämisestä tehtiin tänään, kun ratkaiseva avustuspäätös saatiin kielteisenä.

Tuotannon siirtyminen vaikuttaa väistämättä jossain määrin teoksen toteuttavaan työryhmään. Toistaiseksi on selvää, että myös kesällä 2010 ohjaajana on Aila Lavaste, ja päärooleissa, Ronjana ja Birkinä nähdään Annu Sankilampi ja Aaro Vuotila."

Tämä voisi jossain tapauksissa masentaa, mutta nyt kun olen päättänyt muuttaa elämäni suuntaa, uskon että jotain muuta tulee tälle kesälle ja näin on Ronjan kannalta parempi. Tietysti jollain tavalla harmittaa, mutta se ei auta mitään. Teatteria ei ilman rahaa voi tehdä! Tai tätä produktiota ainakaan.

Olen siis päättänyt alkaa ajatella elämästä positiivisemmin ja uskoa hyvään. Katsotaan mihin sillä päästään :) Uskon, että pitkälle!

Ja hei, te miehet, jotka sieltä Punaniskasta rosvojoukkoihin löysin, otetaan vuoden päästä uudestaan!

Ryöväreiden metsästystä

Meillä oli sunnuntaina Ronjan tiimoilta näyttelijävalintatilaisuus. Paikalla oli 9 reipasta kokelasta ja meitä jo valikoitunutta työryhmää 6. Teimme muutamia harjoituksia, joissa kokelimme miten männiäiset, ajattarat, kakkiaiset ja ryövärit voisivat liikkua ja äännellä. Hienoja juttuja löytyi! Aaro veti myös musiikki-improja joissa tuotimme ääntä ja tehtiin erilaisia biisejä ja äänimaisemia. Hyvältä kuullosti.

Vielä jäi rosvojokkoa uupumaan ja miehiä tarvitaan lisää. Mistä niitä partaisia, likaisia ja riitaisia miehiä löytyy, jotka tykkäävät oluesta ja sen jälkeen ryövärilauluista ja tansseista? Ja ovat lojaaleita toisilleen. Voisiko joku antaa vinkin?

Nöyrät kiitokset

Tänään tuli kotio asti tieto, joka oli päivätty päätetyksi jo hyvinkin joulukuun puolella. Taiteen keskustoimikunta myönsi apurahan kiertävän lastenteatteriesityksen tekemiseen!!!! Näin ollen syksyn aloitus on ainakin turvattu. Jään nimittäin virkavapaalle kaupunginteatterilta syksystä alkaen. Aikahan on mitä mainioin, rahaa virtaa ja tekevälle töitä löytyy.. Totta puhuen sydäntä kylmää kun koko ajan tulee lisää työttömiä vähän joka paikasta. Tämä lämmittää, vaikkei kylmyyttä poistakaan.
kiitos

Koneen koukkuja

Työt alkoivat tänä vuonna varsinaisesti nyt keskiviikkona. Tuntuu, että siitä on jo ikuisuus, vaikka todellisuudessa kaksi päivää. Pää on niin täyttä kaikkea mitä on edessä, että ajankulukin menee sekaisin. Tein ensimmäistä kertaa elämässäni sellaisen ajatuskartan hoidettavista työasioista. Se tuntui aika hyvältä. Näkee siinä konkreettisesti mitä eri projekteja on työnalla ja mitä kaikkea niiden eteen pitää tehdä. Isoin palikka on tällä hetkellä Ronja. Minun näkökulmasta sen seuraava vaihe on näyttelijöiden valinta 25.1. Hui. Toivottavasti saadaan mukaan kivoja ihmisiä, jotka haluavat remuta kesän metsässä!

Kävimme katsomassa tänään sellaista kellaria keskustassa teatteritila ajatuksella. Se herätti minussa heti suuren halun pystyttää Teatterikoneen näyttämö sinne, mutta muut katsastajat olivat onneksi järkevämpiä. Neliöitä oli yhteensä 200, kaikenlaisia ihania sokkeloita ja pylväitä. Siellä oli kyllä vessa ja keittiö, mutta hanat oli poistettu. Lisäksi tila oli matala, niin pölyinen että henkeä ahdisti, kallis kuntoon nähden ja se olisi vaatinut älyttömästi hommia käyttökuntoon saattamiseksi. Mutta silti sydän sykähti ajatuksesta... Tämä tila herätti ajatuksen, että keskustassa on varmasti vaikka kuinka paljon erilaisia tiloja, jotka voisivat olla lähes täydellisiä teatterikäyttöön. Oih! Ehkä vielä joskus.

Kaikki on uutta

Mitäköhän mahdoin ajatella silloin viime vuonna? Mitään ei muistu mieleen. Mieli on niin täynnä uusia ajatuksia. Tämänvuotisia ajatuksia.
Arki on taas alkamaisillaan. Työt ja koulut ja päiväkodit sun muut. Ei niistä täysin eroon päässyt loman aikanakaan, mutta kiitettävän lähelle unohtamista vajottiin ajoittain. Loppiaiseen loppuu keskitalven pimeyden torjunta jatkuvin juhlamenoin. Tästä eteenpäin ei suinkaan eletä tätä hetkeä vaan odotetaan kieli pitkällä kevättä ja sitä seuraavaa kesää.
Nyt on ryhdyttävä sian heittoon. Lapsen kanssa, se on peli, se sika, se lapsi on epeli.