Kävimme viettämässä Teatterikoneen virkistäytymispäivää eilen Laukaassa Kirkkoniemen laavulla. Hieno paikka. Sijaitsee siis niemellä eli paikkaa ympäröi vesi ja sopiva matka kävellä autolta nuotiopaikalle. Luultavasti hyvä uimapaikka kesällä. Yritimme kalastaa osallistujia useaan kertaan, mutta lopulta matkaan lähti vain järjestäjät eli puheenjohtaja ja sihteeri perheineen (ollaan yllätys, yllätys, samaa perhettä) ja tuottaja perheineen. Se on tietysti suhteellisen hyvin, koska paikalla oli hallituksesta 3/4 osaa.
Bongasimme paikan joskus netistä, kun etsimme mieheni kanssa retkipaikkaa. Viimeksi, kun olimme samaisessa paikassa, kellui niemen edustalla 10 joutsenta. Nytkään emme jääneet vaille luontoelämyksiä, kun ohitse pyrähti kaksi palokärkeä. Upea lintu!
Aika kuluu retkeillessä kuin siivillä, olimme Kirkkoniemessä 2 1/2 tuntia (joka on mielestäni aika pitkä aika kahden pienen lapsen kanssa). Koko homman kohokohta on tietysti syöminen. Heti, kun saavuimme teimme nuotion (paikassa on kaksi nuotiopaikkaa, valmiit puut, huussi ja hieno näköala) , koska poikamme alkoi kärttää makkaraa, joten sitähän oli saatava. Olin tehnyt myös kasvisyöjäystävällisiä leipiä ja tuottajalla oli laskiaispullia. Itse oli pikkukätösin leiponut. Niitä kyydittiin kurkusta alas kahvilla, teellä ja mehulla. Yllättävä teatterilaisten retki, kun alkoholia ei ollut mukana ollenkaan, ehkä siksi osallistujamääräkin jäi pieneksi...
Kävimme myös laskemassa mäkeä, vaikka kunnollista pulkkamäkeä ei paikassa oikeastaan ollut. Mutta kyllähän sitä umpihangessa pulkalla voi laskea, kun massaa on tarpeeksi! Poikaa oli vaan aika raskasta kantaa mäkeä ylös, joten laskemiskertoja ei ollut kovin montaa.
Hieman saimme puhuttua teatteriasiaakin syömisen ja laskemisen lomassa (hieman häiritsi taustalta kuuluva lapsen itkuraivari, jota yritin olla huomaamatta). Tuottaja on mietiskellyt, josko teatteristamme saataisi alueteatteri. Asiaa täytyy tutkiskella ja ottaa selvää kaikesta siihen liittyvästä, mutta se voisi olla hyvä ratkaisu.
Kaikenkaikkiaan hyvä reissu, noita joitakin asianhaaroja huomioimatta! Se piti vielä mainita, että rakas mieheni oli tulkinnut karttaa hieman kummallisesti ja tullessa ajoimme tooooodella pitkää reittiä. Kotimatka kesti puolet vähemmin...
1 kommentti:
Reissu oli mitä mainioin! Ja Aaron valitsema maisemareittikin menomatkalla oli näkemisen arvoinen.
Ja minä en edes noita itkuraivareita huomannut, männyt oli niin kauniita. Palokärjistä puhumattakaan.
Lähetä kommentti