lauantain tauolla

Vain varjoja paperilla
piti laittamani ihan eri kuva mutta kamerasta loppui akku just ku piti..
Nuita varjoja sitä tulee aina välistä tuijoteltua keittiön pöyän ääresä.

Edellisestä kirjoituksesta on vierähtänyt tovi jos toinenkin.
Ehdin itsekin tuossa ennen pääsiäistä aiheuttaa terveydentilallani muutoksia teatterin ohjelmistoon. Mikä lie noro jylläsi vatsassa. Eipä ollut miusta siinä kunnossa heittämään volttia Tapperin sateenkaareen. Laittoivat tilalle Leipurin esityksen. hyvä niin.
Pääsiäisen jälkeen on taas palattu työhön kiinni uudella innolla. Kuka paremmin kuka huonommin levänneenä. Pienen näyttämön arvoituksellisia muunnelmia on sellaisessa vaiheessa, että edellisen läpimenon jälkeen ohjaaja sanoi, ettei hänellä ole enää meille mitään sanottavaa. (paitsi yksi juttu minulle yhdestä rytmityksestä/järjestyksestä.) Meillä on vielä kolme pääharjoitusta joista ainakin kahdessa lienee yleisöäkin. Sitten on lauantaina ennakko ja tiistaina ensi-ilta. Se on nyt hyvällä tolalla, että eiköhän se siitä.
Äsken oli iso tupa täynnänsä Tapperia tiiraamassa ja illalla on sitten vielä Cabaretti. Kaksi tuntia jää näytelmien väliin aikaa näyttelijöille touhuta muuta elämäänsä. Tekniikan porukoille ei jää sitäkään koska näyttämöllä on tehtävä vaihto. Siellä heilahtaa Korpiniityn (nyt harmittaa kun en muista sitä sanaa jolla sitä lavastusta on kutsuttu, se on sana joka liitetään mielestäni Salvador Daliin ja kaikkeen unenomaiseen, kuviin, uniin, musiikkiin, lavastuksiin ym. -no olkoon, sanotaan vaikka että:) siellä heilahtaa Korpiniityn laiturit seinille ja Cabaret´n kehikko nousee pystyyn.
palataan! vielä ennen ensi-iltaa. viime hetken tunnelmia...