4.1.10

Hyvää aikaa

Puolivuotinen palvelukseni valtion leivissä alkoi 1.1.2010. Kerta se on ensimmäinenkin. Valtion taiteilija-apurahasta käteen jäävä siivu on kyllä kuulemma pienempi kuin mitä saa käteen ansiosidonnaiselle jäädessään, mutta se on politiikkaa, josta en tiedä tarpeeksi voidakseni sitä kritisoida. Ihmettelen siis vain hiljaa sitäkin ja elän ja teen työtä. Kun tulee toimeen niin tulee toimeen.

Vuosi vaihtui ja loma tuntui todelliselta.
Koska tietokone on oleellinen osa työn tekoa -ei meillä avattu konetta joulujen aikaan lainkaan. Poikkeuksen tilanteeseen teki Keskisuomalaisen kulttuuritoimittaja Kolehmaisen soitto vuoden 2009 kultturiteosta. Keräsivät edellisen vuoden tapaan erinäisiltä kulttuuritoimijoilta heidän mielestään keskeisiä kulttuuritekoja kuluneelta vuodelta. Ensimmäisenä nousi mieleen puiden väliin viritetty auton pölykapseleista kasattu dinosauruksen muna kirkkopuistossa, -osa Haihatuksen kiertuenäyttelyä. Sen alla seisoin joskus. Sitten aloin miettiä tapahtumia, joissa on itse ollut mukana tavalla tai toisella ja mieleen tuli Mäki-Matin perhepuisto, jossa viime kesänä viettivät 30-v juhlia. Siellä oli paljon erilaista ohjelmaa lapsille ja lapsiperheille. Tärkeimmältä tuntui kuitenkin lasten saattaminen kulttuurin ja taiteen pariin. Uskon kulttuurisesti olevan tärkeää, että vanhemmat antavat lapsilleen aikaa. Lukevat iltasadun, kuuntelevat lasten asioita ja vastaavat kysymyksiin; keskustelevat lastensa kanssa. Siksi aloitin vastaukseni: Jokainen, joka luki lapselleen iltasadun tai vei hänet taiteen pariin, teki yhden vuoden 2009 tärkeimmistä kultturiteoista.

Toivottavasti mahdollisimman monilla on tänä vuonna aikaa itselleen ja toisille, hyvää vuotta 2010!

4 kommenttia:

Merja http://www.haihatus.vuodatus.net/ kirjoitti...

Hyvin vastasit Aaro!, nimenomaan tarkoitan sitä alkua että jokainen, joka luki lapselleen iltasadun...
Vaikka mielissäni olen siitäkin että muistit sen Dinonmunankin!

Saara kirjoitti...

Hyvin kirjoitettu, Aaro. Ajatus ja kynä kohdallaan!

Marju kirjoitti...

HYVÄ!

Anonyymi kirjoitti...

Kiitos mielenkiintoinen blogi