Näin Kauppakadulla yhtä kaveria joka kysyi miten Tampereen reissu meni- Hyvin meni, pari esitystä oli, ei hirveesti porukkaa, mut hyvä meininki kuitenkin... Käivtkö kattomassa ite mitään? Joo, yhen jutun ehdin kattomaan, Ahaa Teatterin Toinen vasemmalta, hiton hyvä juttu!
Jälkikäteen tuli mieleen, että miten olis pitäny mennä, että olis sanonu jotain muuta ku "ihan jees" tai muuta vastaavaa yhtä latteaa. Eihän tämä reissu siis mikään katastrofi ollut, mutta kolmesta näyttelijästä oli kuitenkin kaksi kipeänä läpi reissun. Toisen kuumeilu kehittyi keuhkokuumeksi ja toisen tuoma vatsatauti tavoitti lopulta kotiin palattua minut ja kolmannenkin näyttelijän.
Valojen eteen tehtiin "turhaa" työtä monta tuntia yökahteen asti kun aamulla kaikki ohjelmoidut tilanteet oli poikkeuksellisesti kadonneet ja esitykset ajettiin kymmentä liukua käyttäen. Joka liukunapin takana oli joko yksi tilanne tai vain yksi lamppu. Ja se yleisömäärä, jonka näytelmämme keräsi Siperiassa olisi mahtunut yhteenkin esitykseen..
Hyvää palautetta on kuitenkin saatu ja lippurahoilla kuitataan ainakin tilavuokra. Ja ainahan on mahdollista, että saimme tämän keikan myötä lisää keikkoja tulevaisuuteen.
Teatterikesä se vasta heimokokous onkin! Osallistuin jokin aika sitten Jättömaa festivaalille Kouvolassa ja siellä puhuimme Jättömaan heimosta joka kokoontui iloitsemaan helteen ja ukkosen keskelle. Näinhän se oli, mutta Telakalla ja muuallakin tuli tavattua oman heimon edustajia vielä pidemmän matkan jänteeltä.
Kun on ehtinyt jo yhden pienen elämän verran elää Jyväskylässä ja toisenkin jo aloittanut niin helposti unohtaa ne aikaisemmat elämät, joiden aikana tavatut ihmiset eivät enää aktiivisesti kosketa jokapäiväistä elämää. Aina ei edes tajua tai muista, että muuallakin saman heimon edustajat tarpovat omilla kentillään ja tekevät mitä tekevät rakkaudesta siihen mitä tekevät.
Saman auringon alla kuitenkin.
Eivätkös kaikki tähdet heijasta saman auringon valoa?
-Aaro-
Jälkikäteen tuli mieleen, että miten olis pitäny mennä, että olis sanonu jotain muuta ku "ihan jees" tai muuta vastaavaa yhtä latteaa. Eihän tämä reissu siis mikään katastrofi ollut, mutta kolmesta näyttelijästä oli kuitenkin kaksi kipeänä läpi reissun. Toisen kuumeilu kehittyi keuhkokuumeksi ja toisen tuoma vatsatauti tavoitti lopulta kotiin palattua minut ja kolmannenkin näyttelijän.
Valojen eteen tehtiin "turhaa" työtä monta tuntia yökahteen asti kun aamulla kaikki ohjelmoidut tilanteet oli poikkeuksellisesti kadonneet ja esitykset ajettiin kymmentä liukua käyttäen. Joka liukunapin takana oli joko yksi tilanne tai vain yksi lamppu. Ja se yleisömäärä, jonka näytelmämme keräsi Siperiassa olisi mahtunut yhteenkin esitykseen..
Hyvää palautetta on kuitenkin saatu ja lippurahoilla kuitataan ainakin tilavuokra. Ja ainahan on mahdollista, että saimme tämän keikan myötä lisää keikkoja tulevaisuuteen.
Teatterikesä se vasta heimokokous onkin! Osallistuin jokin aika sitten Jättömaa festivaalille Kouvolassa ja siellä puhuimme Jättömaan heimosta joka kokoontui iloitsemaan helteen ja ukkosen keskelle. Näinhän se oli, mutta Telakalla ja muuallakin tuli tavattua oman heimon edustajia vielä pidemmän matkan jänteeltä.
Kun on ehtinyt jo yhden pienen elämän verran elää Jyväskylässä ja toisenkin jo aloittanut niin helposti unohtaa ne aikaisemmat elämät, joiden aikana tavatut ihmiset eivät enää aktiivisesti kosketa jokapäiväistä elämää. Aina ei edes tajua tai muista, että muuallakin saman heimon edustajat tarpovat omilla kentillään ja tekevät mitä tekevät rakkaudesta siihen mitä tekevät.
Saman auringon alla kuitenkin.
Eivätkös kaikki tähdet heijasta saman auringon valoa?
-Aaro-
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti