15.1.12

Keikkapäiväkirja 14.1.12

Hankasalmi, käymätön kohde.

Auto ja peräkärry täynnä Maukkaa jaVäykkää.
Monitoimitalolle ja mäki ylös toisella yrittämällä. Ensimmäisen yrityksen jälkeen onnistunut peruutus alamäessä kärryn kanssa ja lisää vauhtia. Vetäähän se Toyotakin.

Lavastuksen taustasermin rakenteet ovat puiset. Puu osoittaa taas olevansa materiaalina elävä. Onneksi on porakone mukana ja näin reiät saadaan kohdakkain ja lavastus pystyyn.

Jaahas, kulissipainot, joista eilen puhuin jäivät puheen tasolle tai ainakin pois kyydistä. Nurkasta löytyy passelisti kaksi vanhaa henkilövaakaa, jotka toimivat tähän tarpeeseen oivallisesti. Tämänkaltaiset ongelmat ratkeavat aina. Oikeastaan ne ovat olennainen osa kiertue-elämää ja maustavat matkaa mukavasti.

Kohtaaminen kahvinkeittimen kanssa.
Taukohuoneessa on iso biljardipöytä ja yksi samanvärinen seinä, jääkaapi, mikro, tv eli kaikki mitä ihminen tarvitsee ja enemmänkin. Ihminenhän pärjää mainiosti pelkällä kahvinkeittimellä ja biljardipöydälläkin. Ensimmäisellä yrityksellä keitin kuitenkin keittää vain vetensä. Toisella kerralla vesi kulkee porojen läpi ja saamme kahvia, vahvaa kahvia.
Muutama lyönti biljardia vaihtelevilla säännöillä ja kestävällä menestyksellä.

Aika on vierinyt kellossa ja tuonut käsille sen hetken jolloin on laitettava rooli päälle. Kaikki tarpeellinen löytyy kuin löytyykin ja Väykkä-koira pääsee myymään lippuja lapsille ja aikuisille. Lippuja myydessä aika kulkee vielä nopeammin ja pian yleisö onkin jo salissa. Kaikkiaan katsojia on kuutisenkymmentä.

Esityksen alkuvaiheessa eturivissä istuva n. 4-v tyttökatsoja yrittää uittaa junaa ja junanpillin huutoa tarinaan mukaan, mutta kun tarinassamme ei ole junaa niin ei voi mitään. Onneksi esityksemme kelpaa ilmankin. Pitkän tauon ansiosta näyttelijäntyössä on erityistä sähköä. Näyttelijät kuuntelevat toisiaan ja luovivat näytelmän läpi mitään tärkeää unohtamatta.

Iloisen oloisia katsojia poistuu Monnarilta. Osa käy kättelemässä Maukkaa tai jututtamassa Väykkää, jotka siirtyvät viimeisten katsojien poistuessa roolihenkilöiden varastoon vapauttaen roudarit takaisin lavalle tällä kertaa purkuhommiin. Loppukahveja keittäessä keitin toistaa aiemman temppunsa vaikka keittäjä on tällä kertaa Hankasalmen kulttuurityöntekijä Elli, joka toimi extraroudarinakin kaiken muun lisäksi.

Kotimatkalla vielä kaksi u-käännöstä lyhyiden reitiltä poikkeamisten vuoksi. Ensi kerralla Hankasalmelle tullessa reitti onkin sitten tuttu.

Aaro

1 kommentti:

Anonyymi kirjoitti...

hyvin siis lähti käyntiin! marju